Opin ovi

Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja kehittämässä

Työelämän koulutusneuvojat

Antti Lehkonen, Työelämän koulutusneuvojat -projekti, Työväen Sivistysliitto TSL

Työelämän koulutusneuvojat toimivat työpaikoilla. He ovat työntekijän vertaistuki osaamisen kehittämisen tarpeissa. Koulutusneuvojat tiedottavat työntekijöille aikuiskoulutusväylistä ja eri mahdollisuuksista sekä kannustavat hakeutumaan ammatilliseen ja muuhun ammattitaitoa edistävään koulutukseen. Työelämän koulutusneuvojia valmennetaan työpaikoille ja ammattiosastoihin eri puolilla Suomea.

Työpaikalla annettavalla ohjauksella tuetaan työntekijän osaamisen kehittämistä sekä edistetään työorganisaatioiden ja yritysten suorituskykyä ja työllisyyttä. Koulutusneuvojat ovat tuki ammatilliselle ohjaustoiminnalle. Urasuunnitteluvalmiuksien kehittäminen työpaikalla lisää ohjauksen saatavuutta. Kun TE-toimistojen henkilökohtaiset neuvontapalvelut vähenevät, ammattiosastojen koulutusneuvojat antavat tukea työttömille ja lomautetuille verkon kautta, esimerkiksi muutosturvatilanteissa. Koulutusneuvojien verkostoitumisen myötä on syntynyt yhteydet vertaistuen ja ammatillisen ohjausavun välillä. SAK:n ja sen jäsenliittojen rooli ja osaaminen ohjaustoiminnassa on työntekijän näkökulmasta keskeinen.

Kohti vakiintunutta toimintaa

Suuri osa koulutusneuvojista on luottamusmiehiä tai työsuojeluvaltuutettuja. Luottamushenkilötehtävissä toimivien on työnantajan piirissä helpompi saada koulutusneuvojasanomaa läpi kuin niiden, jotka toimivat pelkästään koulutusneuvojina. On tärkeää varmistaa luottamushenkilöille riittävät resurssit myös koulutusneuvojatoimintaan.

Koulutusneuvojatoimintaan on vaikea luoda yhtä toimivaa mallia. Toimintamalli on aina suhteessa mm. ammattialaan ja yrityksen/organisaation kokoon. Aineiston perusteella näyttää siltä, että järkevä lähestymistapa olisi se, että keskusjärjestötasolla rakennetaan koulutusneuvojatoiminnan kehykset, mutta jokainen ammattiliitto rakentaa käytännön toiminnan omien tarpeidensa mukaan. Yhteistyö liittojen välillä on kuitenkin tärkeää, jotta yhteinen fokus säilyy.

On tärkeää painottaa sitä, että koko työyhteisö tulee tietoiseksi osaamisen kehittämisen mahdollisuuksista, joihin yhteistoimintalaissa vuoden 2014 alussa voimaan astuneet muutokset henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseksi antavat hyviä mahdollisuuksia (Yhteistoimintalaki 334/2007, laki ammatillisten osaamisen kehittämisestä, laki elinkeinotoiminnan verotuksesta, lait yhteistoiminnasta työpaikoilla).

Arviointiaineiston mukaan koulutusneuvojatoimintaa pidetään hyvänä asiana ja onnistuessaan se hyödyttää sekä työntekijää että työnantajaa. Tämän perusteella toimintaa kannattaakin pyrkiä vakinaistamaan. Vaikuttavuuden kannalta on jatkossa tärkeää, että työelämän koulutusneuvojan tehtävä liitetään luontevasti osaksi luottamus- ja työsuojeluorganisaatioita, jottei se jää erilliseksi saarekkeeksi ja yksittäisten toimijoiden aktiivisuuden varaan. Toiminta on toistaiseksi ollut varsin pienimuotoista, joten edelleen on erityisesti keskityttävä tiedottamiseen ja markkinointiin paitsi työnantajille, niin myös ammattiliitoille.

Kohderyhmän jakautuminen pk-yritysten ja muiden yritysten kesken ei ole toteutunut johtuen siitä, että valmennetuista suuri osa oli julkisen sektorin työpaikoilta, jotka olivat kooltaan ”suuryrityksiä”. Ratkaisuna pk-yritysten henkilöstön saamiseksi koulutusneuvonnan piiriin on kokeiltu paikallista ammattialakohtaista koulutusneuvontamallia. Jatkuvuuden varmistamiseksi tavoite on, että esimerkiksi palvelualoilla, joissa on paljon pieniä työpaikkoja, ammattiosasto kouluttaisi useita koulutusneuvojia toteuttamaan koulutusneuvontaa jäsentensä palvelutehtävänä. Ammattialakohtaiset koulutusneuvojatiimit verkostoituvat oppilaitosten, TE-toimistojen ja yrittäjien kanssa.

Ohjauksen verkostot ja käsikirja osaamisen kehittämisen tukena

Koulutusneuvojien tukena toimii paikallisia verkostoja ja kumppanuuksia. Verkostoitumistilaisuuksissa koulutusneuvojat, oppilaitokset ja TE-toimistojen edustajat yhdessä pohtivat ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksia. Koulutusneuvojat ovat kertoneet työpaikkojen tilanteista ja kehitysnäkymistä, joihin yhdessä on etsitty ratkaisuja. Ammattiosastojen omille nettisivuille on alettu linkittää paikallisten ohjauspalvelujen osoitteita ja ammattiosastojen toimistoissa on aloitettu koulutusneuvonta jäsenpalveluna.

Osaamisen kehittäminen työpaikalla -käsikirja antaa tietoa ohjausosaamisen jalkauttamisesta työpaikoille. Käsikirjaan on koottu keskeiset tiedot aikuisten koulutusmahdollisuuksista ja osaamisen kehittämisestä työpaikoilla. Lukija saa tietoa muun muassa tutkintoon valmistavasta koulutuksesta, näyttötutkinnoista, oppisopimuskoulutuksesta ja muutosturvasta. Osaamisen kehittämisen käsikirja tarjoaa tietoa aikuiskoulutustuen mahdollisuuksista, ammattitutkintostipendistä ja työnantajan maksamasta koulutuksesta. Lisäksi käsitellään sitä, miten vuonna 2014 uudistettu yhteistoimintalaki parantaa työntekijän koulutuksellista edunvalvontaa työelämässä. Kirja on tarkoitettu pääasiassa ammattiyhdistysliikkeen luottamushenkilöiden ja työelämän koulutusneuvojien käyttöön.

Työelämän koulutusneuvojan asemaa ja toimintamallia osaamisen kehittämisen ohjauspalveluna tulee edelleen vahvistaa. Koulutusneuvojan merkitys rinnalla kulkijana vähän koulutusta saaneiden vierellä on jo saatujen kokemusten sekä tutkimusten mukaan suuri.

Kirjoittaja:
Antti Lehkonen
Työelämän koulutusneuvojat -projekti
Työväen Sivistysliitto TSL