Opin ovi

Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja kehittämässä

Ohjaushenkilöstön osaaminen

Osaamista ohjauskoulutuksella

Merja Niemi-Pynttäri, TE-ERKKERI-projekti, Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia
Auli Ryhänen, ERKKERI-projekti, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu

Osaamisen kehittäminen | Opettajien ohjausosaaminenTyöelämäohjaus | Työelämän koulutusneuvojat

ERKKERIn ja TE-ERKKERIn väkeä vuorikiipeilemässä, kevät 2013.

ERKKERIn ja TE-ERKKERIn väkeä vuorikiipeilemässä, kevät 2013.

Ohjaus on perinteisesti mielletty oppilaitosten ja TE-toimistojen tehtäväksi. Kuitenkin Opin Ovi -projekteissa tehdyissä verkostokartoituksissa tuli esiin, että aikuisille tarjottavaa ohjausta tehdään paljon laajemmissa toimintaympäristöissä kuten esim. järjestöissä, erilaisissa hankkeissa ja yhdistyksissä.

Yhteiskunnan muutoksen taustalla ovat mm. työelämän rakennemuutos ja siihen liittyvä osaaminen, työvoiman saatavuus, koulutuspoliittiset uudistukset sekä kansainvälistyminen. Tämän seurauksena muutoksia tapahtuu myös kansalaisten urapolulla. Ura- ja elämänsuunnittelu muuttuu jatkuvaksi, kun siirtyminen työhön ja koulutukseen eivät ole enää osa tiettyä elämänvaihetta tai ikää.

Muutokset vaikuttavat myös ohjaustyön toimintaympäristöihin, ohjaushenkilöstön osaamiseen ja asiantuntijuuteen. Kun ohjaustarpeet muuttuvat ja asiakkaille tarjottavat palvelut monimuotoistuvat, tulee myös ohjausosaamisen kehittyä. Tähän tarvitaan uudenlaista ohjauskoulutusta, jota toteutettiin Opin ovi -hankeperheen ERKKERI-koulutuksissa.

Koulutusten aikana nousi esille, että neuvonta- ja ohjaustyötä tehdään monella tasolla ja eri rooleissa – riippumatta siitä, esiintyvätkö sanat ohjaus ja neuvonta työntekijöiden ammattinimikkeissä vai eivät. Esimerkiksi tiedottamista ja neuvontaa voi toteuttaa opintosihteeri, koulutussuunnittelija, kouluttaja, opettaja, tutor tai ryhmänohjaaja. Niinpä ohjauskoulutuksessa on huomioitava, millaisessa tehtävässä, roolissa, tilanteissa ja toimintaympäristöissä henkilö tekee neuvonta- ja ohjaustyötä.

Miten koulutukset vaikuttivat?

Ohjauksen asiantuntijuuden osaamisalueiksi esim. opinto-ohjaajakoulutuksessa mainitaan mm. vuorovaikutus-, ohjausteoreettinen, eettinen ja verkosto-osaaminen. Jotta koulutuksen vaikuttavuus paranisi, on syytä tarkentaa, millaista ohjausosaamista tarvitaan esim. sihteerin, opettajan, uraohjaajan tai opinto-ohjaajan työssä?

Osallistujien aikaisempi osaaminen, koulutuksen pituus ja sisältö vaikuttivat ohjausosaamisen kehittymiseen. Lyhemmät 5 op ERKKERI- koulutukset olivat luonteeltaan sekä ohjauksen perusasioihin paneutuvia että syventäviä. Konsultaatiopäivät taas olivat räätälöityjä täsmävalmennuksia, joiden sisällöt muotoutuivat osallistujien tarpeiden mukaan.

ERKKERI-koulutusten keskeinen tavoite oli vahvistaa aikuisten ohjaustyötä tekevien henkilöiden osaamista. Ohjauksen koulutusten suunnitelmien pohjana käytettiin CEDEFOPIN määritelmiä uraohjauksessa tarvittavista kompetensseista. Osaamiset jaettiin neljään teemaan: arvot ja etiikka, ohjauksen tietoperusta, asiakastyöosaaminen ja verkosto-osaaminen.

Pitemmässä 30 op koulutuksessa oli aikaa ja mahdollisuutta syventyä ohjauksen laajaan kenttään. Yhdeksän kuukauden mittainen koulutusprosessi pohjautui ohjauksen arvoihin ja etiikkaan. Ohjauksen keskeisiä arvoja ovat suvaitsevaisuus, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys. Eettinen toiminta perustuu aina arvoihin. Eettisiä kysymyksiä pohtimalla selkiytyy myös oma ammatti-identiteetti.

Ohjauksen tietoperusta on monitieteinen ja laaja. Perinteiset ohjauksen taustatieteet ovat psykologia ja kasvatustiede, mutta esimerkiksi yhteiskuntatieteillä, filosofialla, tulevaisuudentutkimuksella ja viestintätieteillä on oma osuutensa tämän päivän ohjauksessa. Koulutuksissa asiantuntijoina käytettiin eri tieteenalojen osaajia.

Ohjauksen menetelmät, ydinprosessit ja keskeiset teoreettiset lähestymistavat olivat kaikissa koulutuksissa olennainen osa sisältöjä. Osallistujat kokivat mm. tekevänsä syvällisempää ohjausta koulutuksen jälkeen ja arvioivat ohjausprosessin käsitteellistämisen ja mallintamisen jäsentävän omaa työtä.

Asiakastyöosaaminen perustuu ohjaajan ja hänen asiakkaansa vuorovaikutukseen. Luottamuksellinen ja hyvä vuorovaikutus on ohjauksen perusta. Ohjauksen toimijoilla on silti harvoin mahdollisuus saada koulutusta ja vertaisryhmän palautetta omasta ohjausvuorovaikutuksestaan. Vuorovaikutustaitojen kehittäminen erilaisin pedagogisin menetelmin oli yksi tärkeimmistä koulutuksen tavoitteista. Käytännön ohjaustaidot, kohtaamisen taidot ja puheeksi ottamisen taidot lisääntyivät.

Tällä hetkellä ohjauksen ammattilaisilta vaaditaan entistä enemmän taitoja ohjata asiakasta myös verkossa, puhelimessa ja, sähköpostissa. Näitä teemoja sivuttiin, mutta koulutuksia suunniteltaessa (2009) ja toteutettaessa monikanavainen neuvonta- ja ohjaustyö ei vielä ollut ohjaajien arkipäivää. Niukkenevat resurssit ja tekniikan kehittyminen ovat lisänneet sähköisten palvelujen käyttöönottoa.

Verkosto-osaaminen tarkoittaa tässä kykyä rakentaa monialaisia yhteistyöverkostoja. Käytännössä tämä näkyy asiakkaalle yhden luukun palveluna, jonka taustalla esim. TE-toimisto, kolmas sektori ja oppilaitos työskentelevät saumattomasti yhdessä. Alueellisten koulutusten aikana syntyi yhteistä näkemystä ohjauksen kehittämiseen verkostomaisella työotteella. Koska koulutusryhmät koostuivat eri organisaatioiden ohjaajista ja neuvojista, ne toimivat yhteisinä kohtaamispaikkoina eri työyhteisöissä toimiville ohjaajille. Osa koulutuksista oli valtakunnallisia, ja niihin osallistujat tulivat eri puolilta Suomea. Tutustuminen eri alojen ohjaajiin antoi näissäkin koulutuksissa tukea ja syvyyttä verkostoitumiseen omalla kotipaikkakunnalla.

”Kouluttajat saivat minut näkemään uuden maailman, saman mikä meillä on, mutta myös ymmärtämään sen erilaiset mahdollisuudet. Viimeinen lähipäivä oli viime viikolla, MUTTA jo tällä viikolla käytin koulutuksessa oppimaani ja pyysin siitä tutkinnon suorittajalta palautetta. Palaute oli mykistävän hieno.”

”Voimavara- ja ratkaisusuuntautunut koulutus oli ehkä parhaita koulutuksia missä olen käynyt: Voimaannuin itse ja sain oikeasti käyttööni uusia työkaluja. Aion jatkaa voimavara- ja ratkaisukeskeisten työtapojen ja ajatusten tutkimista ja niihin tutustumista.”

”Asiat olivat tärkeitä ja suoraan sovellettavissa työhön.” ”Ryhmätehtävät melko haastavia mutta toimivia.” ”Ryhmäkeskustelut toivat esille uusia ajatuksia, ideoita ja toimintatapoja.” ”Aihetta olisi ollut pidempäänkin koulutukseen.”

”Videokoulutuskokeilut ovat osoittautuneet hyväksi tavaksi kouluttaa ekonomisesti ja ekologisesti. Palaute on ollut hyvää ja uusia ideoita koulutuksen kehittämiseen antavaa.”

Koulutusten kehittäminen jatkossa

paikkakunnat_kartalla_2011Selvää on, että ohjauksen koulutuksilla on jatkossakin kysyntää, koska yhteiskunta muuttuu nopeasti ja ennakoimattomasti. Muutokset ovat vielä usein sen luonteisia, että ohjaus- ja neuvontapalveluja täytyy keskittää, mikä lisää monialaisen yhteistyön tarvetta. Ohjauksen tarpeen lisääntyessä myös ohjaajien koulutustarve kasvaa.

Ohjauskoulutusten tulisi myötäillä joustavasti yhteiskunnan nopeita muutoksia. Esimerkiksi monikanavaisen ohjauksen muotojen lisääntyminen on viime aikoina ollut erityisen voimakasta. Uusien koulutusten rakenteen tulee olla sellainen, että sitä voidaan helposti muuttaa ajan tarpeisiin. Sama pätee myös tutkintoon johtavissa koulutuksissa (esim. opinto-ohjaajien koulutukset).

Verkostoyhteistyö on välttämätöntä ja tuloksellista myös koulutuksen toteutuksissa – tämän ERKKERI-projektit näyttivät toteen. Yhdessä tekemällä, yhteisellä matkalla saatiin paljon aikaan.

info2

ERKKERI ja TE-ERKKERI

  • Opin Ovi -hankeperheen valtakunnalliset koulutusprojektit
  • ERKKERIä hallinnoi JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu vuosina 2008 – 2013
  • TE-ERKKERIä hallinnoi Koulutus- ja Kehittämiskeskus Salmia (ent. Työvoimaopisto) vuosina 2009 – 2013
  • Koulutustuotteet: 5 op ja 30 op aikuisten neuvonta- ja ohjausosaamisen valmennusohjelmat.
  • Koulutuksiin osallistui ympäri Suomen lähes 1 400 ohjaus- ja neuvontatyötä tekevää henkilöä TE-hallinnosta, aikuiskoulutusorganisaatioista, korkeakouluista, vapaan sivistystyön organisaatioista, järjestöistä ja yhdistyksistä.
  • www.opinovi.fi/erkkeri – lue myös ERKKERIn loppujulkaisu