Opin ovi

Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja kehittämässä

Osaamisen kehittäminen

KT Jukka Lerkkanen, johtaja, Jyväskylän yliopisto, avoin yliopisto

Opettajien ohjausosaaminen | Ohjaushenkilöstön osaaminen | Työelämäohjaus | Työelämän koulutusneuvojat

Verkoston_kokoamisesta_arjen_työprosesseihinOpin ovi – hankkeissa on kehitetty henkilöstön ohjausosaamista monin eri tavoin. Silti ohjausosaaminen tarvitsee edelleen kehittämistä. Perinteinen käsitys, että ohjaus tapahtuu maassamme opetus- tai työhallinnossa, on vanhanaikainen. Vähintään tämä ESR-ohjelmakausi on osoittanut, että polarisoitunut ja kahden hallinnon alan erillinen toiminta on menneisyyttä. Nyt tieto-, neuvonta- ja ohjaustyötä (TNO) tehdään yli hallinnon rajojen ja työote on moniammatillinen. Lisäksi ohjauksen toimijoiden piiriin kuuluu myös muiden hallinnonalojen edustajia. Siksi tarvitaan uudenlaista ohjausosaamista.

Akateemisesti määriteltynä osaaminen on kyky käyttää tietoa, taitoa ja henkilökohtaisia ominaisuuksia siten, että työ tulee tehtyä hyvin. Saavutettu osaaminen on voitu hankkia koulutuksen, työkokemuksen, vapaaehtoistyön ja/tai ammatillisen harjoittelun avulla (Mulvey 2014). Opin ovi -projekteissa on havaittu, että ohjausalan toimijoiden osaaminen syntyy varsin pitkälti työn tekemisen myötä. Vastaavasti toimijoiden osaamisen kehittäminen on rajoittunut usein lyhytkestoiseen täydennyskoulutukseen. Siksi tarvitaan kehittämistoimia ohjauskoulutuksiin. Niiden tulee olla pitkäkestoisempia ja kohdentua eri alojen edustajiin. Seuraavassa kolmessa alaluvussa ilmaistaan kehittämisehdotukseni, millaista ohjausosaamista tarvitaan tulevaisuudessa.

Yhteistyön lisääminen eri alojen välillä

Ohjausalan toimijoiden koulutus ei ole ainoastaan suomalainen kysymys, vaan ohjausosaamisen kehittämisen tarve on globaali. Kysymystä on pohdittu intensiivisesti eurooppalaisessa NICE-verkostossa (Network for Innovation in Guidance and Counselling in Europe), jonka työhön on osallistunut 45 korkea-asteen oppilaitosta 28 Euroopan valtiosta.

Aluksi NICE -hankkeessa kuvattiin, millaisia ammatillisia rooleja sisältyy ohjausalalla toimimiseen. Sen jälkeen määriteltiin, millaista osaamista tarvitaan kussakin ammatillisessa roolissa. Tuloksena päädyttiin viiteen osaamisalueeseen:

Ohjausosaamisen_kehittaminen_jukan_artikkeli

Lisäksi määriteltiin kuudenneksi osaamisalueeksi yleinen ammattiosaaminen (Professional), joka on yhteydessä kaikkiin edellä lueteltuihin osaamisalueisiin.

Yleinen ammattiosaaminen rakentuu ohjausta määrittelevistä arvoista (esim. yhdenvertaisuus, yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus) sekä eettisistä ohjeista (esim. Suomen opinto-ohjaajien eettiset periaatteet, 2002). Toiseksi, se sisältää vuorovaikutusosaamisen opiskelijoiden, työyhteisön muiden jäsenten ja päättäjien kanssa. Kolmanneksi, professio-osaamista on jatkuva kiinnostus oppimisen, kriittisen ajattelun ja omien toimintakäytänteiden kehittämiseen. Neljänneksi, se on epävarmuuden sietoa tilanteissa, joissa eri osapuolilla on ristiriitaisia pyrkimyksiä tai arvoja. Lisäksi yleistä ammattiosaamista on kyky käydä keskustelua ohjauksesta, edistää sen tutkimusta ja poliittista päätöksentekoa.

Tein keväällä 2014 arviointia pohjoismaisten korkeakoulujen (VALA-verkosto) opinto-ohjaajakoulutuksien opetussuunnitelmien sisällöistä. Panin merkille yleisen ammatti–osaamisen vahvan painottumisen opetussuunnitelmissa. Sitä vastoin tein vain vähän havaintoja kouluttamisosaamisen, ohjauspalvelujen järjestämisosaamisen sekä yhteistyö- ja verkosto-osaamisen kehittämisen opintojaksoista. Kuitenkin näillä hyvin käytännöllisillä osaamisilla on suuri merkitys ohjauspalvelujen toimivuuteen.

Ohjauskoulutusten tavoitteet ja sisällöt kattavat kaikki TNO-palvelujen osaamisalueet

NICE-hankkeessa on seuraavana tehtävänä määritellä edellytettäviä osaamistasoja kullekin kuudelle osaamisalueelle. Osaamistasoiksi on sovittu 1) neuvonta, 2) ohjaus ja 3) erikoistunut asiantuntijatyö.

Neuvonnalla tarkoitetaan lähiohjausta, jolloin ei välttämättä työskennellä kokoaikaisesti ohjauksen tehtävissä. Neuvonnalle on luonteenomaista helppo saavutettavuus. Neuvonnan vaativuutta lisää se, että siinä tulee tuntea alueella olemassa olevat ohjaus- ja tukipalvelut sekä koulutus- ja työllistymismahdollisuudet. Tällöin ajatus ”yhden luukun periaatteesta” toteutuu, eikä asiakas joudu tilanteeseen, jossa hänen tulee etsiä tarvitsemansa palvelua. Neuvonta rakentaa siltoja asiakkaiden ja toimijoiden välille. Neuvonnassa tarvitaan hyvää vuorovaikutus- ja tiedonhallintaosaamista.

Ohjauksessa osaaminen suuntautuu jo osittain jollekin viidestä osaamisalueesta. Tavoitteena on osaaminen, jolla kohdata asiakkaita monenlaisissa ja haastavissa kysymyksissä. Tällä osaamistasolla edellytettävä osaaminen saavutetaan tehtävään liittyvällä laajemmalla teoreettisella ja metodologisella koulutuksella ja työkokemuksella.

Erikoistuneen asiantuntijatyön osaaminen on edelleen yhä syvemmin keskittynyt jollekin osaamisalueelle. Tällöin odotetaan osaamista toimia kaikkein vaativimpien asiakkaiden kanssa. Lisäksi tällä osaamistasolla odotetaan osaamista ohjauspalvelujen kehittämistyöhön, sisällölliseen tukeen sekä neuvonnan ja ohjauksen esimiestehtäviin. Usein tähän voi kuulua eri toimijoiden kouluttamista, koulutusohjelmien suunnittelua ja järjestämistä sekä ohjauspalvelujen toimivuuden arviointia ja tutkimusta.

Ohjausalan osaamisen kehittämistarpeiden ja eri toimijatasojen miniosaamisen kuvaaminen on tärkeää. Se mahdollistaa uusien koulutusmuotojen ja opintojaksojen suunnittelun.

Riittävän laaja ja asiakaslähtöinen ohjauskoulutus

Tähän saakka olemme pyrkineet yhdenmukaistamaan ohjauskoulutusta siten, että se vastaa mahdollisimman hyvin asiakkaiden ohjaustarpeisiin. Nyt näyttää siltä, että pystyäksemme vastaamaan tehokkaammin ohjauksen kysymyksiin, meidän tulee uudistaa koulutusmallejamme. Niiden tulee perustua tutkimustietoon ja kansainväliseen kehittämistyöhön. Näin luomme ohjausosaamista, jotka ei vastaa vain akuutteihin ja vallitseviin ongelmiin, vaan joka jo ennakoiden pyrkii hakemaan vastauksia tulevaisuuden kehittämistarpeisiin.

Mielestäni ohjausosaamisen keskiössä on asiakaslähtöisyys: millä tavoin nuori tai aikuinen saadaan itse toimijaksi hänen tulevaisuuttaan koskevassa päätöksenteossaan. Me tarvitsemme monialaista ja monitasoista ohjausalan osaamista, mutta ilman asiakkaan osallisuutta, kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuus jää vähäiseksi.