Opin ovi

Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja kehittämässä

Työelämälähtöisyys ja ohjaus yrityksissä

Arja Pakkala, Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu

Läpäisyteemoista | Monikulttuurinen ohjaus | Erilaiset oppijat | Kansalaisen äänen mukaan ottaminen ohjauspalvelujen suunnitteluun | Hakeva toiminta

Ikkunanpesua2Työelämäyhteistyö ja ohjaus yrityksissä -teematyöryhmän (kutsuttiin myös Työelämäyhteistyön kehittämisfoorumiksi) toiminta-aika oli vuosina 2009 – 2012. Tilaisuuksien ohjelmat suunniteltiin yhteistyössä paikallisten Opin ovi -toimijoiden kanssa. Teematyöryhmän toimijat tulivat opin ovi -verkostoista ja mukana oli projektipäälliköitä tai työelämäyhteistyön kehittäjiä sekä oppilaitosten että ELY-keskusten hallinnoimista hankkeista. Mukana oli myös yhdistysten ja ammattiliittojen kehittäjiä. Kehittämisfoorumin tavoitteena oli vahvistaa ja kehittää työelämälähtöisyyttä valtakunnallisessa Opin Ovi -hankeperheen kokonaisuudessa sekä tukea alueellisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden mallien kehittämistyötä.

Aikuiset ovat TNO-palvelujen käyttäjinä moninaisissa elämäntilanteissa esimerkiksi työelämässä. Palveluja voivat yksilöiden lisäksi käyttää yhteisölliset toimijat kuten esimerkiksi työorganisaatiot. Työelämälähtöisyys/ohjaus yrityksissä tuli esille huomattavana kokonaisuutena Opin ovi -projektien raporteissa ja se kokonaisuus oli nähty tärkeänä projektien toiminnassa.

Työelämäyhteistyön kehittämisfoorumin toiminnan keskeisinä tavoitteina olivat alueellisen yhteistyön ja alueiden välisen yhteistyön lisääminen, kun kehitetään tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden työelämälähtöisyyttä. Hyviä käytäntöjä jaettiin tutustumis- ja benchmarking-käynneillä, opin ovi-sivuston materiaalikirjaston kautta, teematyöryhmien tapaamisissa ja työpajatyöskentelyssä sekä tuotetuissa julkaisuissa.

Teematyöryhmän kokoontumisia oli eri puolilla Suomea, jotta tilaisuuksiin osallistuminen oli mahdollista mahdollisimman monille. Tapaamisissa eri alueiden Opin ovi -projektit yhdessä työelämän yhteistyökumppaneidensa kanssa esittelivät omia tai alueensa hyviä työelämäyhteistyön käytäntöjä ja malleja, joita muut verkoston toimijat pystyivät hyödyntämään tai kehittämään eteenpäin omilla alueillaan. Kehittämisfoorumin tapaamisissa oli myös kutsuttuina erilaisia asiantuntijoita luennoimassa näkökulmista, jotka liittyivät työelämäyhteistyöhön ja sen kehittämiseen. Näissä osuuksissa oli esillä myös aikuiskoulutusorganisaatioiden työelämän kehittämis- ja palvelutehtävään liittyviä projekteja (TYKE) ja niiden toiminnassa mukana olleita yhteistyötahoja.

Käytännön toteutuksia oli viritelty eri tavoin. Esimerkiksi neuvontapisteiden palveluja oli tarjolla myös yrityksille. Esimerkiksi yrittäjäjärjestöjen kanssa oli paljon tehty yhteistyötä. Projektien toiminnasta oli järjestetty erillisiä infoja yrittäjille, yrittäjäjärjestöjen tilaisuuksiin oli menty mukaan esittelyin ja info-osuuksin. Toisin sanoen työelämä- ja yritysyhteistyöhön oli käytetty paljon energiaa ja se oli otettu keskeiseksi kehittämisalueeksi projektien toiminnassa. Yrityksiä ei kuitenkaan ollut kovin hyvin saatu mukaan tilaisuuksiin eikä systemaattisia, elämään jääneitä ja tehokkaita toimintamalleja alueiden yrittäjien ja organisaatioiden tavoittamiseen ollut syntynyt. Koulutusneuvontapalvelujen pilotteja oli tehty muutamilla työpaikoilla ja niillä oli tavoitettu jonkin verran koulutuksesta kiinnostuneita henkilöitä.

Opin ovi-projektien loppuraporttien perusteella voidaan sanoa, että työelämäyhteistyö oli yksi projektien haasteista. Yrittäjäjärjestöille ja myös työntekijäjärjestöille projektit olivat tulleet tutuiksi. Yrityksiin oli monissa projekteissa myös jalkauduttu. Monien projektien loppuraporteissa on otettu esille, että ohjaustyössä ei ole kyetty vastaamaan yritysten henkilöstön ohjaamistarpeisiin tai että suunniteltuihin yhteisiin tilaisuuksiin ei ollut saatu yritysten edustajia mukaan.

Se, että Opin ovi -projektien loppuraportteihin on Työelämäyhteistyö ja ohjaus yrityksissä -teemasta kirjattu paljonkin asiaa, osoittaa asian tärkeyden. Sisällöllisesti nämä maininnat jäivät raporteissa kuitenkin yleiselle tavoitetasolle ja konkreettiset tulokset olivat vähäisiä.

Hyviä käytäntöjä alueilta

Yksi esimerkki hyvin onnistuneesta työelämän kehittämisen toteutuksesta löytyy Pohjois-Pohjanmaalta. TOKI – Työelämän ohjausosaamisen kehittämisprojekti otti tavoitteekseen edistää työpaikoilla tapahtuvaa ohjaustoimintaa. Toimintaa suunnattiin työyhteisöjen avainhenkilöille – johtajille, esimiehille ja, henkilöstöasiantuntijoille, joille tarjottiin tietoja, taitoja, osaamista ja välineitä työntekijöiden ohjaamiseen liittyen. Muista projekteista tämä erottui siinä, että ajateltiin avainhenkilöiden itse voivan toimia ohjaajana tai ohjauksellisemmin. Verkostojen ja ohjauksen tuntemus myös laajensi ohjaustarjontaa työpaikoilla verkoston kautta. Projektissa kartoitettiin aluksi työyhteisöjen tarpeet ja toteutettiin koulutusohjelmaa ”Taitoa työelämäohjaukseen”. Tällainen valmennustyyppinen ohjaus oli onnistunut esimerkki työelämän kehittämisestä ja valmennuksiin hakeutuikin runsaasti osallistujia. Onnistunut siinä oli erityisesti ajatus, että ei aina tarvita ulkopuolista ohjaajaa työpaikalle, vaan ohjausta voidaan kehittää myös työyhteisössä, jolloin se on paremmin kaikkien saatavilla. Tähän toimintaan saatiin myös yrityksiä ja satoja osallistujia mukaan, ja saadut palautteet olivat olleet kiitettävää tasoa, mikä puhuu toiminnan onnistumisen puolesta.

Etelä-Pohjanmaan ELY-alueen kiertueraportissa tuli esille oppilaitosverkoston kumppanuuden ja hyvän yhteisen kehittämistyön lisääminen. Näin systemaattista yhteistyötä ei raportin mukaan ole ennen Opin ovia tehty. Messujen ja muiden tapahtumien kautta mukaan on pyritty saamaan oppilaitosten lisäksi myös työelämää. Elinkeinoelämä halutaan osaksi verkostoja. Erityisesti elinkeinoelämää kohti on verkostoiduttu EP:n Aikuiskoulutusfoorumi -projektissa. Etelä-Pohjanmaalla on kiertueraportin mukaan paljon pieniä tai keskisuuria yrityksiä ja toisaalta isoja kuntayhtymiä. Työntekijöiden joukossa on myös vieraskielisiä työntekijöitä. Yritysyhteistyössä nähtiin alueella haasteelliseksi se, että voitaisiin vastata kaikkien yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin.

Pirkanmaan alueella oli Opin ovi-projektin aikana toiminut työelämäyhteistyön kehittämistiimi. Opin Ovi Pirkanmaa toteutti vuonna 2010 yrityksille suunnattuja Vauhtia uuteen nousuun -tapahtumia, joissa esiteltiin yrityksen liiketoimintaan, omaan osaamiseen ja työyhteisön kehittämiseen liittyvää koulutus- ja palvelutarjontaa. Näiden tapahtumien ongelmana oli, että vaikka niitä järjestämään saatiin paljon yhteistyökumppaneita, yrityksiä ei juuri mukaan tullut. Vauhtia uuteen nousuun -tapahtumat jäivät sitä myöten kertakokeiluksi. Kokemuksesta viisastuneena lähdettiin kehittämään Opin ovi -autoa, jonka tehtävänä oli ajaa suoraan yritysten pihaan.

Myös muilla alueilla oli ollut vastaavanlaisia yrityksiä ja virityksiä työelämä- ja yritysyhteistyön kehittämiseksi. Monissa tapauksissa jää mietittäväksi ja ratkaistavaksi pulma, miksi yritysten edustajia on niin vaikea saada mukaan tällaiseen yhteistyöhön. Pohjois-Pohjanmaalla niitä oli kuitenkin saatu mukaan. Ehkä lähestymistapa oli Pohjois-Pohjanmaalla erilainen, kun ei kutsuttu yritysten edustajia projektien tilaisuuksiin, vaan lähdettiin yrityksiin kartoittamaan niiden tarpeita.

Yhteistä kehittämistä ja asiantuntijuuden jakamista

Teematyöryhmän ja kehittämisfoorumien yhteydessä on myös nähty yritysten edustajia asiantuntijoina ja luennoitsijoina sekä kehittämistoimiin osallistuneina kertomassa kehittämistoimista oman kokemuksensa mukaan. Silloin on tullut hyvin esille tällaisen yhteistyön suuri merkitys ja se, miten kaikki osapuolet voivat yhteistuumin kehittää tätä yhteistä toimintaa. Yritysyhteistyötä ei voi kehittää ilman yritysten edustajien osallistumista. Kun teematyöryhmässä oli esillä joitakin esimerkkejä hyvästä yhteistyöstä, niiden laajentamiseksi kannattaa jatkossakin tehdä työtä.