Opin ovi

Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja kehittämässä

Hakeva toiminta

Arja Pakkala, Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu

Läpäisyteemoista | Monikulttuurinen ohjaus | Työelämälähtöisyys ja ohjaus yrityksissä | Erilaiset oppijat | Kansalaisen äänen mukaan ottaminen ohjauspalvelujen suunnitteluun

yrittajyys2Työelämäyhteistyö ja ohjaus yrityksissä: teematyöryhmä sisältää myös hakeva toiminta -teeman: Hakevan toiminnan osalta oli tarkoitus määritellä hakevan toiminnan ohjaukseen liittyvää valtakunnallista linjausta, määritellä työelämäyhteistyötä ja hakevaa toimintaa sekä mallintaa sitä. Tätä työtä tehtiin teematyöryhmän tapaamisissa ja työpajatyöskentelyssä niiden yhteydessä.

Hakeva toiminta oli Opin ovi -projektien keskeistä alueellista toimintaa, jolle oli jo muodostunut perinnettäkin vuosittaisista Aikuisopiskelijan viikon alueellisista ja valtakunnallisista tapahtumista. Hakeva toiminta oli toisin sanoen luonteva tapa tehdä alueellista verkostoyhteistyötä. Opin ovi -projektien aikana tämä yhteistyö tiivistyi ja päästiin yhden luukun periaatteella toimiviin yhteisiin tapahtumiin ja oppilaitosverkostojen yhteistyön tiivistymiseen.

Hakevan toiminnan muotoina alueilla olivat Opin ovien neuvonta- ja ohjauspisteet, yhteiset tapahtumat esimerkiksi kauppakeskuksissa, toreilla ja muissa paikoissa, joissa oletettiin aikuisten koulutustietoa tarvitsevien tai siitä hyötyvien henkilöiden liikkuvan. Monissa projekteissa kerrottiin aikuisille suunnatun ohjauksen ja neuvonnan määrän lisääntyneen projektin myötä erityisesti koulutuksen hakeutumisvaiheessa. Matalan kynnyksen neuvontapaikkojen tarjoaminen oli raporttien mukaan helpottanut ja madaltanut aikuisten kynnystä hakeutua koulutukseen. Projektit olivat myös jalkautuneet opiskeluryhmiin, työnhakuryhmiin, TE-toimistoihin, kirjastoihin ja muihin yleisiin paikkoihin, joissa tietoa tarvitsevien oli helppo lähestyä neuvojia ja saada tietoa koulutusmahdollisuuksista. Pirkanmaan alueella liikkui Opin ovi -auto, joka toteutti nimenomaan hakevaa toimintaa.

Neuvonta- ja ohjauspisteiden peruspalvelut vastasivat koulutukseen hakeutuvien tai työtä vaihtavien aikuisten tarpeisiin löytää välineitä ja keinoja uudelle työuralle hakeutumiseen. Niissä oli myös pilotoitu alueellisia, yhteisiä hakeutumisvaiheen aikuisohjauksen toimintamalleja. Monilla alueilla laadittiin yhteisiä esitteitä ja tiedotteita koulutustarjonnasta. Koulutusneuvontapisteet toimivat ajoittain esimerkiksi kirjastoissa. Hyviin hakevan toiminnan käytäntöihin kuului myös ns. pysäkki-toiminta, jossa mentiin vaihteleviin paikkoihin keskuspaikoista etäämmälle tiettyinä, etukäteen lehdissä ja internet-sivustoilla ilmoitettuina aikoina. Näin tietoa hakeville tuotiin neuvonta- ja ohjauspalveluja heidän asuinpaikkakunnilleen.

Hakevan toiminnan malleissa tehtiin paljon yhteistyötä TE-hallinnon kanssa. Työttömät ja työttömyysuhan alaiset henkilöt olivatkin yhtenä merkittävänä hakevan toiminnan kohderyhmänä. Myös muita kohderyhmiä pyrittiin tavoittamaan esimerkiksi kirjastoissa, kauppakeskuksissa ja sosiaalisen median avulla. Hakevassa toiminnassa pyrittiin monikanavaisuuteen, vaikka mielikuva olikin se, että aikuiset tarvitsevat kasvokkain tarjottavia neuvonta- ja ohjauspalveluja. Hakevaa toimintaa pyrittiin kohdistamaan myös yrityksille ja yritysten työntekijöille, sitä on käsitelty Työelämälähtöisyyttä ja ohjausta yrityksissä käsittelevässä luvussa 2.

Esimerkkejä alueiden hakevasta toiminnasta

Etelä-Pohjanmaalla oli liikkuva palvelupiste, joka liikkui erilaisissa paikoissa. Siinä oli mukana AikuiskoulutusEP -ständi, rollupit ja esitteitä, jotka kulkivat mukana. Eri paikkoihin mentiin kyselemään ihmisiltä, mitä heille kuuluu. Keskusteluista syntyi monilla ajatuksia, että voisi lähteä opiskelemaan. Erityisesti näkyvyyttä saatiin syksyn 2012 Innostu oppimaan -teemaviikolla, jolloin projekti oli mukana Seinäjoen alueellisessa tapahtumassa. Sitä ei järjestetty TE-toimistoon vaan Seinäjoen Apila-kirjastoon. (Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin kiertueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-alueelle.)

Opin ovi -auto oli yksi Opin ovi Pirkanmaa -projektin keskeisistä hyvistä käytännöistä, joka ei kuitenkaan jäänyt elämään. Auto kiersi maakuntia ja toi tietoa, neuvontaa ja ohjausta sinne, missä asiakkaat olivat. Lisäksi se kiersi paljon yrityksiä pitämässä yrityskontakteja yllä ja kartoittamassa yritysten tarpeita. Yleensä kun auto oli palvelemassa asiakkaita jollakin paikkakunnalla, se teki samaan aikaan myös yrityskartoitusta. Tampereen Aikuiskoulutuskeskus ylläpiti auton toimintaa omarahoituksena 9-10 kuukautta osin projektin aikana, osin sen jälkeen. Kun muita organisaatioita ei saatu mukaan rahoittamaan toimintaa, autosta jouduttiin luopumaan.

Yhden luukun tiimin työn tuloksena kehitetyt erilaiset tapahtumat jäivät Pirkanmaalla elämään tiimin vakiintumisen myötä. Niistä keskeisimmän nimi on vaihtunut koulutusalabuffetista koulutustiistaiksi, mutta sen periaate on pysynyt samana: alakohtainen tapahtuma järjestetään joka kuukauden toinen tiistai. Tapahtuman idea lähti alkujaan liikkeelle Oma Ovi -projektin kaksi kertaa vuodessa järjestämistä Sote-infopäivistä, joita alettiin myöhemmin kehittää useammille aloille yhteistyössä Oma Oven ja Opin Ovi Pirkanmaan kanssa.

Yksi koulutustiistai voi siis käsitellä sosiaali- ja terveysalaa, toinen esimerkiksi palvelualaa tai avoimia opiskelupaikkoja. TE-toimiston yhdyshenkilö markkinoi tapahtumia TE-toimiston kautta laajalla sähköpostijakelulla, ja lisäksi niistä tiedotetaan kaikkien verkosto-organisaatioiden kotisivuilla. Tapahtumat on merkitty yhteiseen vuosikelloon, joka näkyy verkoston jäsenille.

Koulutustiistait alkavat noin tunnin kestävällä infotilaisuudella, joka koostuu 10 minuutin tietoiskuista. Tämän jälkeen seuraa niin ikään tunnin kestävä infotori, jossa asiakkaat voivat tutustua eri organisaatioiden tarjontaan näiden ständeillä. Infotori toimii sekin yhden luukun periaatteella, eli organisaatioiden edustajat kertovat paitsi omasta, myös toistensa tarjonnasta. (Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin kiertueraportti Pirkanmaan ELY-alueelle.)

Muilla alueilla oli samansuuntaista hakevaa toimintaa. Hakevan toiminnan hyviä käytäntöjä oli paljon esillä teematyöryhmän kokoontumisissa, joissa eri alueiden Opin ovi -toimijat jakoivat ideoita ja kokemuksia hakevan toiminnan työmuodoista ja kehittivät toimintoja työpajoissa ja ryhmätöissä.