Opin ovi

Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja kehittämässä

Koordinointi ja viestintä

Tietoinen koordinointi lisää vuoropuhelua projektien kesken

Jaakko Rousu, Auli Ryhänen, Anna-Kaisa Tiihonen.
Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu

Rakennerahastokaudella 2007 – 2013 ESR -ohjelmaa toteutettiin valtakunnallisina kehittämisohjelmina, jotka loivat yhdessä koordinaatioprojektien kanssa tukirakenteen. Koordinaatioprojektien tehtävänä oli koota projektien tuloksia, selvittää vaikuttavuutta ja varmistaa projektien välisen yhteistyön ja hyvien käytäntöjen levittämisen.

Opin ovi -hankeperheen yli 50 projektin verkostoa aktivoi ja koordinoi Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, joka osoittautui tarpeelliseksi. Koordinaatioprojektin resurssista oli erityistä hyötyä kehittämisohjelman tulosten ja hyvien käytäntöjen keräämisessä ja levittämisessä sekä projektien verkostoitumisen tukemisessa.

Opin ovi -verkostossa koordinointitehtävä tarkoitti:

  1. Alueellisiin Opin oviin tutustumista (alkutapaamiset, konsultointi, fasilitointi)
  2. Opin ovi -verkostojen yhteen saattamista valtakunnallisesti: vertaisoppiminen, jakaminen, keskustelun mahdollistaminen (mm. klinikat ja työpajat)
  3. Viestintää moninaisin kanavin
  4. Toiminnan seuraamista oikeaan aikaan (yhteydenpito)

Vastaavanlaisille kehittämiskokonaisuuksille on jatkossakin hyvä nimetä luotsaajaksi koordinoiva taho. Erityisesti on huolehdittava, että koordinaatioprojekti hoitaa tehtäviä kiinteässä yhteistyössä kehittämisohjelman vastuuviranomaisten kanssa ja pikemminkin muodostaa verkoston näiden kanssa.

Viestinnän painopisteet muuttuivat matkan varrella

Hankecocktail_kuva2

Näin esiteltiin Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin viestintää keväällä 2013.

Kehittämisohjelman viestintä oli Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin vastuulla. Viestinnän tavoitteena oli tuoda tieto Opin ovien tekemästä työstä ja sen tuloksista laajalti projektin yhteistyökumppaneiden, ministeriöiden ja ohjausalan ammattilaisten keskuuteen. Sikäli kuin se oli mahdollista, viestinnässä pyrittiin suhteuttamaan Opin ovien työtä laajemmin ohjausalalla käytävään keskusteluun ja avaamaan ohjauksen merkitystä sekä kehittämistyötä myös suurelle yleisölle. Projektissa havaittiin jo varhain, että valtakunnalliset mediat ovat hyvin vaikeasti tavoitettavia – kehittämistyöstä ei olla kiinnostuneita, vaikka asia olisikin tärkeä. Pelkästään tiedonvälittäjänä ja toiminnan tukena toiminut koordinaatioprojekti oli kuitenkin melko etäällä asiakasrajapinnasta ja hyvistä konkreettisista kertomuksista, joita palvelujen kehittäminen sai aikaan. Tavallista kansalaisista koskettava työ tehtiin käytännössä alueellisissa projekteissa. Onneksi alueprojektit saivat näkyvyyttä alueellisissa medioissa paikallislehdistä Yleen saakka.

Tätä kautta viestinnän keskeisiksi kohderyhmiksi muodostuivat alueelliset ja valtakunnalliset Opin ovi -projektit sekä niiden verkostot, kehittämisohjelmaa koordinoivat tahot sekä ohjauksesta ja ohjauksen kehittämisestä kiinnostuneet tahot, jotka eivät välttämättä ole varsinaisessa projektitoiminnassa mukana.

Opin ovi -projekteille ja niiden verkostoille suunnatun viestinnän keskiössä on ollut tuki ja ohjaus alueellisille projekteille: tulevista tilaisuuksista, TNO-palveluiden kehittämiseen liittyvistä hyvistä käytännöistä, Aikuisohjauksen koordinaatio- ja LAITURI-projektien tukitoimenpiteistä sekä valtakunnallisten projektien toiminnasta tiedottaminen. Toiminnan alkuaikoina viestinnässä keskityttiin nimenomaan tähän projektien sisäiseen tiedottamiseen.

Kehittämisohjelmaa organisoivat ja koordinoivat tahot ovat olleet kautta linjan yksi viestinnän keskeisiä kohderyhmiä, oli kyse sitten kehittämisohjelman koordinaatio- ja seurantaryhmästä, valtakunnallinen ELO-ryhmästä tai kehittämisohjelman vastuullisista ministeriöistä (OKM, TEM) ja ELY-keskuksista. Tässä tiedottamisessa paino on ollut erityisesti Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin omasta työstä kertomisessa sekä alueiden ja kehittämisohjelman kehittämistyön kokonaiskuvan hahmottamisessa.

Projektikauden edetessä viestinnän painopiste on siirtynyt kehittämisohjelmassa luotujen hyvien käytäntöjen juurruttamiseen. Tätä myötä viestinnän painotukset ovat siirtyneet Opin ovi -projektien toimijoille suunnatusta sisällöstä yleisemmin ohjaustyötä tekeville ammattilaisille kohdistettuun viestintään. Kehittämisohjelman työ ja projektien luomat hyvät käytännöt on pyritty saamaan mahdollisimman laajan yleisön tietoisuuteen. Samalla esimerkiksi Opin ovi -uutiskirjeessä ja Elinikäisen ohjauksen verkkolehti Elossa on esitelty laajemmin ohjaukseen liittyvää kansallista ja kansainvälistä keskustelua.

Kehittämisohjelman koordinoinnissa viestinnällä on ollut keskeinen rooli. Monipuolinen ja monikanavainen viestintä on pitänyt eri alueet kiinni myös toistensa kehittämistyössä ja edesauttanut tätä kautta koko maan kattavan verkostojen verkoston muodostumista. Toisaalta viestintä on saattanut Opin ovien tulokset valtakunnan ohjaustoimijoiden ja ohjaustyötä tekevien tietoisuuteen.

Koordinointityon_viestinnan

info2
  • Opinovi.fi-portaali on toiminut kehittämisohjelman projektien tiedonvälityskanavana ja jää verkkoon kehittämisohjelmasta kertovana tietopankkina.
  • Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti on tuonut ohjauksen ja Opin ovien asiaa esille myös kerran kuukaudessa ilmestyneen Opin ovi -uutiskirjeen ja vuonna 2011 aloittaneen Elinikäisen ohjauksen verkkolehti Elon avulla.
  • Koordinaatioprojekti on tuottanut myös audiovisuaalista materiaalia: 142 Youtube-videota ja 27 podcastia. Audiovisuaalinen materiaali on koottu Opin ovi -kanavalle.
  • Alueelliset projektit ovat luoneet myös omia verkkosivustoja asiakkaiden ja verkostojen käyttöön, esim. Lapin TNO-palvelut, Opastin.fi, Aikuiskoulutus Etelä-Pohjanmaalla ja Kopase.fi.
  • Kehittämisohjelma on ollut kaksikielinen, ja esimerkiksi koordinaatioprojektin viestinnässä on alusta loppuun tuotettu materiaalia niin suomeksi kuin ruotsiksi.