Opin ovi

Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja kehittämässä

Kehittämisohjelman arviointi

Kehittämisohjelma nosti aikuisohjauksen profiilia

Henna Harju,  Valtakunnallisen kehittämisohjelman arviointi, Kuntoutussäätiö

Havaintoja kehittämisohjelman arvioinnin loppuraportista

Kuntoutussäätiön arviointi- ja koulutusyksikkö toteutti vuosina 2009–2013 arvioinnin koskien kehittämisohjelmaa ”Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen valtakunnallisella kehittämisohjelmalla”. Toimeksiantoon sisältyi ohjelman ulkoisen arvioinnin lisäksi itsearviointivälineiden kehittäminen sekä itsearvioinnin tuki ohjelma- ja projektitasolla. Laaja kehittämisohjelma koostui kaiken kaikkiaan 51 projektista Manner-Suomen alueella, joista 10 oli valtakunnallisia. Lisäksi Itä-Suomen suuralueella toimi 4 projektia, joita arviointi ei koskenut.

Myötä- ja vastatuulta kehittämisohjelman toimintaympäristössä

Kehittämisohjelman yhteistyökumppaneiden edustajat olivat yleisesti ottaen tyytyväisiä projektien työhön ja saavutuksiin TNO-palveluiden kehittämisessä alueilla. Projektit ja niiden kumppanit arvioivat, että projektien tavoitteiden saavuttaminen, kohderyhmien tarpeisiin vastaaminen ja saavutettujen tulosten juurtuminen olivat onnistuneet hyvin. Juurruttaminen on eri projekteissa ja alueilla eri vaiheissa; osa projekteista on huolissaan verkostojen ja ohjauspisteiden pysyvyydestä, toiset ovat solmineet sopimuksia verkostojen ja palveluiden ylläpidosta ja jatkosta.

Projektihenkilöstön mukaan eniten kehittämisohjelman toimintaa edistäneitä muutoksia toimintaympäristössä ovat olleet TNO-palveluiden sisällyttäminen hallitusohjelmaan sekä nuorisotakuuseen ja työurien pidentämiseen liittyvät julkiset keskustelut ja painoarvot. Eniten kehittämisohjelman toteutusta haitanneina toimintaympäristön muutoksina projektihenkilöstö piti organisaatiomuutoksia TE-hallinnossa ja oppilaitossektorilla sekä talouden taantumaa.

Kehittämisohjelman projektien ja niiden sidosryhmien mukaan kehittämisohjelmassa on onnistuttu parhaiten:

1) alueellisen TNO-yhteistyön ja -verkostojen rakentamisessa
2) TNO-palveluiden kehittämisessä
3) TNO-palvelujen ja niiden tunnettuuden ja merkittävyyden esiin nostamisessa
4) TNO-ammattilaisten osaamisen kehittämisessä.

Kehittämisohjelman vaikuttavuutta ja tulosten kestävyyttä oli haasteellista arvioida arviointiraportin valmistuessa 2013, koska osa projekteista oli vielä kesken. On kuitenkin selvää, että osa alueellisista TNO-verkostoista ja palvelupisteistä tulee jatkamaan toimintaansa kehittämisohjelman päätyttyä.

Kehittämisohjelman rakenteesta ja laajuudesta

Projektitoimijoiden on ollut vaikea hahmottaa omaa rooliaan ja asemaansa laajassa kehittämisohjelmassa. Alueiden näkökulmasta johtaminen ja poliittinen ohjaus eivät ole toteutuneet kehittämisohjelmassa riittävän tehokkaasti. Kehittämisohjelman johtamisen olisi tullut olla läpinäkyvämpää ja jäntevämpää sekä tiedonkulun tehokkaampaa. Projektitoimijoiden mielestä kehittämisohjelmalla olisi tullut olla ohjelmajohtaja.

Valtakunnallisten projektien merkitys kehittämisohjelmalle on kokonaisuudessaan ollut iso. Valtakunnallisista projekteista parhaiten tunnettu ja hyödyllisin kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien henkilöstön keskuudessa on ollut Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti. Toiseksi hyödyllisimmäksi koettiin ERKKERI-projekti. Valtakunnalliset projektit ovat osaltaan kompensoineet ohjelmajohtajan puuttumista kehittämisohjelmassa. Erityisesti Aikuisohjauksen koordinaatioprojektilla on ollut merkittävä rooli kehittämisohjelmayhteistyön koordinoinnissa.

Vaikka alueellisen Opin ovi -projektihenkilöstön keskuudessa vähiten hyödyllisinä valtakunnallisista projekteista näyttäytyivät NUOVE- ja LAITURI-projektit, on niidenkin panos kehittämisohjelmassa ollut huomattava. NUOVE-projektin rooli ja vastuu kehittämisohjelman kahdessa osa-ohjelmassa (sähköiset ohjauspalvelut ja ohjaustyön arviointi ja tutkimus) sekä LAITURI-projektin rooli alueellisten ELO-ryhmien työn käynnistämisessä ja tukemisessa ovat mainitsemisen arvoisia.

Kohti uutta rakennerahastokautta

Ohjauspalveluissa eletään muutosten aikakautta, mikä vääjäämättä vaikuttaa kehittämisohjelman tulosten kestävyyteen ja vaikuttavuuteen tulevina vuosina. Tarkasteltaessa kehittämisohjelman vaikuttavuutta suhteessa kohderyhmien tarpeisiin keskeiseksi onnistumiseksi nousee TNO-osaamisen kehittäminen ja TNO-palveluiden profiilin nostaminen. Kehittämisohjelman työ ei ole ollut vaikuttavaa sähköisten työkalujen ja arviointi- ja palautejärjestelmien osalta, näiden osalta tarpeet ja odotukset olivat edelleen korkealla arvioinnin päättyessä.

Ohjauspalveluiden järjestämiseen vaikuttavia uudistuksia oli jo kehittämisohjelman aikana käynnissä useita, ja ne jatkuvat edelleen. Uudistuksia leimaa palveluiden järjestämisvastuiden monimuotoisuus. TNO-palveluiden kehittämistä tulisi tehdä tulevaisuudessa enemmän asiakaslähtöisesti. Kehittämisohjelman kehittämistoiminnassa ovat korostuneet oppilaitosten ja rakenteellisen kehittämisen tarpeet. Myös rakenteisiin kohdistuvassa kehittämistyössä tulee huomioida palvelun loppukäyttäjien tarpeet ja odotukset, jotta kehittäminen ei irtaannu arjesta.

Sähköiselle valtakunnalliselle TNO-palvelulle on selkeä tarve. Sähköisten palveluiden kehittäminen ei kuitenkaan saisi tapahtua henkilökohtaista palvelua vähentämällä. Työelämäyhteydet huomioivaa ohjausta tulisi kehittää edelleen, sillä sen painoarvo jäi kehittämisohjelmassa melko vähäiseksi. Niin sanotusta Ohjaamo-mallista on saatu kehittämisohjelman aikana hyviä alueellisia kokemuksia ja kehittämistyö sen osalta jatkuu.

 

Artikkeli perustuu joulukuussa 2013 valmistuneeseen ulkoisen arvioinnin loppuraporttiin.