Opin ovi

Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja kehittämässä

Nuorisotakuun vertaisfoorumit

Vertaisfoorumeista eväitä verkostoitumiseen nuorisotakuun alueellisessa toteutuksessa

Mervi Sirviö, LAITURI-projekti, Koulutus- ja Kehittämiskeskus Salmia

Tunnelma oli iloinen nuorisotakuun vertaisfoorumilla Mikkelissä 21.8.2014.

Tunnelma oli iloinen nuorisotakuun vertaisfoorumilla Mikkelissä 21.8.2014.

Nuorisotakuun toteutus on hallituksen kärkihanke, johon liittyvät toiminnot raamittavat merkittävästi myös alueellisten ELO-ryhmien elinikäisen ohjauksen kehittämistyötä. Nuorten vaikea työllisyystilanne, TE-palvelujen uudistukset ja ammatillisten oppilaitosten rakenteelliset muutokset ovat osaltaan vaikeuttaneet nuorisotakuun toteutusta alueilla. Kaikilla ELY-keskusalueilla kuitenkin tehdään laaja-alaista yhteistyötä, jolla mahdollistetaan nuorten toiveiden mukaisia opiskelu- ja työpolkuja tai muuta osallisuutta tukevaa toimintaa. Verkostoyhteistyön kautta on alueille syntynyt hyviä ohjauskäytänteitä ja yhteistyömalleja, joita voi hyödyntää myös muilla alueilla niiden omista lähtökohdista käsin.

LAITURI-projekti ja ELY-keskukset järjestivät yhteistyössä vuosina 2013–2014 viisi vertaisfoorumia. Tilaisuudet järjestettiin Keski-Suomessa (2), Mikkelissä, Lahdessa ja Rovaniemellä. Niihin osallistuttiin 11 ELY-alueelta. Foorumien teemat, tavoitteet ja yhteistyökumppanit valikoituivat järjestävän ELY-keskuksen ja TE-palvelujen sekä verkostojen nuorisotakuuseen liittyvän yhteistyön pohjalta.

Keskeisiksi teemoiksi vertaisfoorumeissa nostettiin alueellisten ELO-ryhmien elinikäisen ohjauksen toimintasuunnitelma, TE-palvelu-uudistukseen liittyvät muutokset alueiden nuorisotakuun toteutuksessa, työnantajayhteistyö nuorten työllistämisessä ja monialainen ohjausyhteistyö kunnissa.

Nuorisotakuun toteutus osana alueellista ELO-toimintaa

Ohjaus_on kaikkien_sitaatti

Nuorille rakennettavien palvelujen yhteistyön keskiössä on ohjaus. Toimijoiden yhteinen ymmärrys ohjauksesta ja eri palvelun tarjoajien toimintojen tuntemus lisää sitoutumista yhteiseen tekemiseen.

Eri alueilla syntyneet hyvät käytännöt auttavat yhteistyön rakentamisessa, esimerkiksi:

    • kartoitukset ohjauspalvelujen tilanteesta, toimijoista ja tarjonnasta mm. käytännön ohjaustilanteiden ja erilaisten nivelvaiheiden toimivuuden pohjalta
    • nuorten palveluiden yhteistyöfoorumit, joiden toiminnalla kehitetään koulun- ja työelämän yhteistyötä eri koulutusasteilla mm. uuden oppimisen/ohjaamisen välineiden tarjoaminen niin oppilaille, opettajille kuin työpaikkaohjaajille
    • palvelukartat, joilla nuoret ja ohjaajat löytävät eri toimijoiden palveluja
    • erilaiset nettisivut, joiden kautta mm. työnantajat ja nuoret ovat voineet löytää toisensa tai nuoret ovat saaneet niistä tukea eri organisaatioiden ohjaajilta yhden luukun periaatteella
    • alueelliset ohjauksen kehittämisryhmät
    • nuorten huomioiminen työvoimapalvelujen hankinnan kehittämiseen liittyvässä yhteistyössä ja yritysyhteistyössä

Nuorisotakuun ja ohjauksen mahdollisina kehittämiskohteina alueilla nousi esille mm. ohjaustoimijoiden roolien ja työnjaon hahmottaminen tai/ja täsmentäminen, nuorisolain mukaisen koko maakunnan yhteisen Nuorisotakuu-ryhmän perustaminen, TE-toimistojen ja oppilaitosten välisen yhteistyön tiivistäminen, ohjausresurssien vahvistaminen ja maakunnan alueella yhteisten alueellisten ohjauksellisten tavoitteiden määrittäminen.

Alueiden kehittämistyön tueksi ja tietojen jakamiseen alueiden välillä tarvitaan valtakunnallinen ohjauksen verkkosivusto. Alueellisten ELO-ryhmien koordinointityön tueksi tarvitaan myös lisätietoa ryhmän toiminnan sisällöstä ja palvelujen toteuttamisen minimistä (valtakunnalliset linjaukset toiminnalle).

Työnantajayhteistyön tiivistämisellä tuetaan nuorten työllistämistä

Enemmän_raataloityja_sitaatti

Vertaisfoorumeille osallistuneet yrittäjät kokevat tarvitsevansa lisää tietoa heille kohdistetuista TE- palveluista ja ELY-keskusten yrityspalveluista. Ammatillisen koulutuksen sisältöjä ja opettajien osaamista on tärkeä avata ja kehittää, jotta ne vastaisivat paremmin työelämän tarpeisiin. Lisäksi koulutuksissa pitäisi enemmän käsitellä yrittämiseen liittyviä perusasioita ja riskejä. Nuorten ammatillisen osaamisen ja työelämätaitojen kehittämisen sekä työhön sitoutumisen pohjalta tuetaan parhaiten nuorten työllistymistä.

Vertaisfoorumeilla esille nostettujen kommenttien perusteella nuoret kokevat työllistymisessä tärkeäksi osaamisensa huomioimisen. Lyhyetkin työkokemukset ovat heille arvokkaita, mutta palkkaamisen esteeksi koetaan usein osaamisen riittämättömyys. Nuorten mielestä keskitytään liikaa siihen, mitä he eivät osaa tehdä, liian vähän siihen, mitä he osaavat.

Hyvänä alueellisena käytäntönä nousivat esiin yrityskäynnit, joilla kerätään työmarkkinatietoa yrityksistä ja jaetaan yrittäjille tietoa mm. yrityspalveluiden tuista ja TE-palveluista. Alkuvaiheen yrittäjiä tuetaan mm. yrittäjyyden alkuvaiheessa starttirahoituksen ja yritystoiminnan alkuneuvontapalvelujen kautta. Toimijoiden yhteistyötä vahvistetaan myös yrittäjyyden yhteistyöverkoston toiminnalla ja erilaisilla alueellisilla toimintaohjelmilla. Nuorten työllistymistä tuetaan mm. sanssikorttien ja työnhakuklubien non stop -tyyppisellä palvelulla alueilla, joista nuoret saavat preppausta työnhakuun ja vahvuusalueidensa tunnistamiseksi.

Monialainen yhteistyö ohjauksen kehittämisessä kunnissa

Yhteiset_toimintamallit_sitaatti

Kuntien lakisääteiset nuorten ohjaus- ja palveluverkostot toimivat hyvin erilaisilla kokoonpanoilla ja eri aikajänteellä alueilla. Osalla kuntien verkostoista on valtuuksia päättää palvelujen resursseista, osalla vain asiakastyön sisällöstä. Verkostoyhteistyön ja palvelujen toteutuksen tueksi on kehitetty mm. lasten ja nuorten hyvinvointiselontekoja, nuorten palvelujen palvelukarttoja ja nuorisotakuun vuosikello. Toimeenpanon tueksi on kehitetty yhteisiä palavereja eri hallinnon alojen toimijoiden välille, TE-palvelut ovat jalkautuneet kentälle, nuorten kuulemistilaisuuksia järjestetään yhdessä ja verkostoille järjestetään benchmarking-tapaamisia vuosittain.

Nuorille suunnattujen ”yhden luukun” palvelupisteiden toiminnalla pyritään lisäämään eri hallinnonalojen työntekijöiden yhteistyötä ja vahvistamaan palvelujen tarvelähtöisyyttä. Yhteistyöllä pystytään varmistamaan nuorten pysyvämmät ohjaussuhteet ja monialaiset palvelut. Sen kautta eri toimijoiden ohjausresurssit voidaan yhdistää, yksittäisten toimijoiden erityisosaaminen on koko verkoston käytössä ja toimijat voivat kehittää omien vahvuusalueidensa osaamista.

Jatkossa nuorten palveluja kehitettäessä on tärkeää kohdistaa palvelut niille nuorille, jotka aidosti tarvitsevat tukea (nuorisotakuu). Nuorten tuki ja palvelut tulee jakaa kolmeen tasoon, ilman sektorirajoja: 1) yleiseen tukeen, 2) tehostettuun tukeen, jolloin voidaan tarjota myös erityisasiantuntijapalveluja ja 3) erityiseen tukeen, jossa nuorelle tarjotaan pidempiaikaisessa asiakassuhteessa erityisasiantuntemusta. Nuorten nivelvaiheiden välisiin toimintoihin tarvitaan myös arjen toimintoja tukevia palveluja ja henkilökohtaisia työelämän koulutuspalveluja. Lisäksi kunnissa nuorten palvelujen resursoinnissa pitää huomioida joustava lisärahoitusbudjetti, jolla mahdollistetaan monialainen yhteistyö.

Vertaisfoorumien toiminnalla ELY-keskusalueiden toimijat ovat päässeet tutustumaan muiden eri vaiheessa olevien alueiden kehittämiin ja kehittymässä oleviin nuorten ohjauspalveluihin. Se on mahdollistanut kokemuksellisen vertaistuen ja tiedon vaihtamisen osallistujien välillä sekä verkostoitumisen alueiden toimijoiden kanssa. Vertaisfoorumit voidaan nähdä myös uudenlaisena hallintojen ja organisaatioiden rajoja ylittävänä työmuotona, jolla alueet voivat myös jatkossa vastata verkostoitumisen haasteisiin.