Opin ovi

Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja kehittämässä

Monialainen ohjausyhteistyö

Tukea monialaiseen ohjausyhteistyöhön

Antti Laitinen, LAITURI-projekti, Koulutus- ja Kehittämiskeskus Salmia

ELY-keskukset koordinoivat alueillaan ohjauspalveluja ja niiden kehittämistä elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmien (ELO-ryhmät) kautta. ELO-ryhmien työ lähti käyntiin 2012, ja siitä pitäen LAITURI-projektin toiminta on painottunut niiden tukemiseen. LAITURI on mm. konsultoinut alueellisia ELO-ryhmiä niiden käynnistymisvaiheessa, järjestänyt yhdessä ELY-keskusten kanssa vertaisfoorumeja nuorisotakuuseen liittyvistä hyvistä ohjauksen käytännöistä ja laatinut alueellisille ELO-ryhmille elinikäisen ohjauksen oppaan.

Toimintamalli elinikäiseen ohjaukseen

LAITURIn kehittämisasiantuntija Antti Laitinen, projektikoordinaattori Sirpa Nykänen ja kehittämisasiantuntija Mervi Sirviö loppuvuodesta 2013.

LAITURIn kehittämisasiantuntija Antti Laitinen, projektikoordinaattori Sirpa Nykänen ja kehittämisasiantuntija Mervi Sirviö loppuvuodesta 2013.

LAITURI-projekti on yhdessä asiantuntijatyöryhmän kanssa laatinut elinikäisen ohjauksen kokonaisuutta kuvaavan yleisen toimintamallin. Mallissa on määritelty ydinsisältöjä, rooleja, vastuita ja työvälineitä ELY-keskusten ja alueellisen ELO-toiminnan tueksi.

Mallissa (Kuvio 1) on tarkasteltu elinikäisen ohjauksen järjestelyjä valtakunnallisesta ja alueellisesta näkökulmasta. ELY-keskuksittain toteutettavan erikoistumisen teemoja on kartoitettu, samoin toimia joilla tuetaan ELO-ryhmiä.

Valtakunnallinen näkökulma

  • alueellisten ELO-ryhmien kokoonpanon ja koordinointityön periaatteiden linjaus
  • keskeisten ohjaustoimijoiden määrittäminen sekä koordinoinnin rajojen ja mandaattien määrittely
  • valtakunnallisen ja alueellisen toiminnan rajakohtien selkiinnyttäminen

Alueellinen näkökulma

  • tavoitteiden määrittely ja organisoinnin sekä yhteistyön käytännön toimintamuotojen (esim. alatyöryhmien tarve) sopiminen
  • koordinoinnin luonteen ja sisällön täsmentäminen
  • elinikäisen ohjauksen fokusoinnista päättäminen mm. kohderyhmien sekä kehittämistyön osalta
  • dokumentaatiosta ja organisaatioiden välisistä sopimuksista, toimijoiden osallistamisesta kehittämistyöhön ja sen resurssoinnista päättäminen
  • Ohjaamo-toiminnan kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeä osa alueellista elinikäisen ohjauksen kehittämistyötä, samoin työn liittäminen muihin alueellisiin verkostoihin
Toimintamalli

Kuvio 1. Elinikäisen ohjauksen toimintamalli: ydinsisällöt, roolit, vastuut ja työvälineet

Alueiden tarpeiden mukaiset ELO-ryhmät

Ryhmissä ovat useimmin edustettuina ELY-keskukset, TE-toimistot, korkean asteen ja ammatillisen koulutuksen edustajat, maakuntaliitto, aluehallintovirasto, vapaa sivistystyö ja edunvalvontajärjestöt. Yli puolessa ryhmistä on mukana myös myös kuntien nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimi sekä nuorten työpajat ja etsivä nuorisotyö. Vähemmän edustettuina ovat elinkeinoelämä, kolmas sektori ja hankkeet.

Ryhmät näkevät keskeisinä tehtävinään toiminnan strategisen suunnittelun, kehittämisen, seurannan sekä toiminnan koordinoinnin linkkinä ja fasilitaattorina toimimisen. Joillain alueilla on tehty kumppanuussopimuksia ELO-toimintaan osallistuvien organisaatioiden kanssa. Sujuvaa viestintää (esimerkiksi sähköinen verkkoalusta), kohdennettua työaikaa, jäsenten sitoutumista ja aktiivisuutta pidetään hyvän toiminnan edellytyksinä. Toiminta on voitu organisoida myös monitasoisesti (1. ELO-johtoryhmä, 2. ELO-verkosto mm. tiedonkulusta huolehtimiseen, 3. Organisaatiotason ohjaushenkilöstö).

ELO-ryhmien toimintasuunnitelmiin on kirjattu laajasti toimenpiteitä alkaen ohjauspalvelujen ja niissä tarvittavan yleis- ja erityisosaamisen kartoituksesta. Myös monihallinnollisia ja -alaisia foorumeja järjestetään vertaisoppimisen tueksi sekä hanketyön ja kehittämiskohteiden arvioimiseksi. Työtä tehdään myös palvelutarpeiden tunnistamiseksi ja palvelujen saatavuuden kehittämiseksi, myös laatutyön avulla. ELO-ryhmissä on tehty laajalti yhteistyötä mm. nuorisotakuun toimeenpanon ja ennakointiverkoston toimijoiden kanssa.

Jatkossa sekä rakenteiden että toimintakulttuurin kehittämistä

Erityisesti_asiakkaan_sitaatti
ELO-ryhmien toiminnalla tähdätään asiakkaiden tarpeista lähtevään elinikäisen ohjauksen laadukkaaseen palvelukokonaisuuteen. ELO-toiminnan tulevia kehittämistarpeita ja -haasteita ovat:

  • Ohjauksen asiantuntijuutta alueella tulee tarkastella verkostomaisesti kokonaisvoimavarana, ei pelkästään yksittäisten toimijoiden ja organisaatioiden tasolla
  • Elinikäinen ohjaus tulee rajata ja hyvä ohjauksellinen toimintatapa määritellä yhteisesti
  • Ohjaustoimijoiden osaamista tulee kehittää sekä sektorikohtaisesti että monihallinnollisesti
  • Toiminnan tavoitteiden ja siitä saatavien hyötyjen tulee olla kaikkien toimijoiden tiedossa
  • Alueellisen ELO-toiminnan toimivaltuuksien ja resurssien tulee olla selkeästi määritelty

Alueellisella ohjausyhteistyöllä kehitetään rakenteita ja palveluja. Työtä tehdään strategioiden ja erilaisten toiminta- ja toimenpidesuunnitelmien avulla. Työ on kuitenkin myös eri keinoin toteutettavaa yhteisen kulttuurin rakentamista luottamuksen avulla. Kyse on pitkäkestoisesta prosessista, jonka kehittämiseen ja kehittymiseen tarvitaan aikaa. Olemassa olevat ja myös epäviralliset verkostot ovat alkuun tärkeitä.

Ohjausta tarjoavat organisaatiot kehittävät ohjausta omana perustehtävänään, mutta erityisesti asiakkaan siirtymä- ja nivelvaiheet haastavat uudenlaiseen yhteistyöhön. Siinä kokonaisuutta katsotaan muista kuin olemassaolevista rakenteista käsin. Perustana ohjauksen kehittämistyölle on jaettu ymmärrys ihmisestä, hänen oppimisestaan ja kasvustaan koko elinkaaren ajan.

*Toimintamallin asiantuntijatyöryhmässä vuosina 2013–2014 mukana: TEM, OKM, LAITURI-projekti, Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia, Jyväskylän yliopisto KTL/VOKES, Jyväskylän ammattikorkeakoulu/AOKK, Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, Pohjois-Savon ELY-keskus, Pirkanmaan ELY-keskus, Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatti, Savon koulutuskuntayhtymä