5 Kypsyysnäyte osana korkeakoulututkintoa

Kypsyysnäyte kirjoitetaan koulusivistyskielellä (suomi tai ruotsi). Kypsyysnäyte on lakisääteinen korkeakoulututkinnon osa (asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014), ja osoitat sillä perehtyneisyyttä alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Muulla kuin suomen (ruotsin) kielellä tai ulkomailla koulusivistyksensä saanut opiskelija suorittaa kypsyysnäytteen suomen (ruotsin) kielellä tai osoittaa perehtyneisyytensä alaan kirjallisella, tutkinto-ohjelmansa opiskelukielen mukaisella suorituksella. Säädöksissä mainittu koulusivistyskieli on peruskoulun tai lukion suorituskieli.

Näin ollen ne, jotka ovat käyneet suomenkielisen (ruotsinkielisen) peruskoulun tai lukion, kirjoittavat kypsyysnäytteensä suomen (ruotsin) kielellä riippumatta siitä, mikä on heidän tutkinto-ohjelmansa opiskelukieli Jamkissa. Muilla kirjoituskieli on tutkinto-ohjelman opiskelukieli. Kielikeskuksen koulutuspäällikkö voi vapauttaa opiskelijan kypsyysnäytteen kielitaitovaatimuksista opiskelijan äidinkielen perusteella.

Tiedote kypsyysnäytteenä Jamkissa

Korkeakoulututkintoon lakisääteisesti kuuluva AMK-tutkinnon kypsyysnäyte kirjoitetaan Jamkissa sisäisenä tiedotteena. YAMK-tutkinnon kypsyysnäyte kirjoitetaan mediatiedotteena. Näillä sivuilla olevat ohjeet koskevat molempia tiedotetyyppejä, ellei toisin mainita.

Tiedotteen tarkoitus on toimia yleistajuisena ja kiinnostavana uutisena opinnäytetyöstä. Sisäisen tiedotteen kohderyhmänä ovat jamkilaiset eli opiskelijat ja henkilökunta, mediatiedote osoitetaan tiedotusvälineille ja sen pohjalta laaditun uutisen lukija voi olla kuka tahansa.

Tiedotetta laatiessaan opiskelija pohtii opinnäytetyönsä antia ja merkitystä ja tuo esiin omaa ammattitaitoaan laajalle yleisölle.

Tiedote ei ole tiivistelmä opinnäytetyöstä, sillä koko työtä ei ole syytä esitellä. Tiedotteen alkuun nostetaan uudet, tärkeät ja kiinnostavat tulokset opinnäytetyöstä – kaikkea ei tarvitse mahduttaa mukaan. Tiedotteen rakenne on esitelty kuviossa 1.