Digitaalisen kertomuksen tuotantoprosessi

Tuotantoprosessi on syytä aloittaa hyvällä valmistelulla. Valmisteluvaiheen aluksi tuotetaan ideoita ja tehdään suunnitelma kertomuksesta. Valmisteluvaiheen lopuksi laaditaan siitä käsikirjoitus ja tuotantokäsikirjoitus.

Valmisteluvaiheen aluksi kertomukselle tulee valita aihe. Sitten on selvitettävä kertomuksen yleisö ja toiminnan tarkoitus, samoin kuin sen sisältö ja käytettävä ääni. On mietittävä kertomuksen laatu. Onko se informaatiota, alustus, kuvaus, demonstraatio, selvitys tai vastaus. Samoin on selvitettävä käytettävä tukiaineisto. Mitä kertomuksia, informaatiota, esityksiä tai perusteluja kertomukseen liitetään. Mitä multimedioita aiotaan käyttää?

Kertomuksen yleiset vaiheet on pohdittava tarkkaan. Useimmiten varsinaisessa kertomuksessa on erotettavissa kolme yleistä vaihetta: aloitus, keskikohta ja lopetus. Aloitusvaiheessa herätetään yleisön mielenkiinto aiheeseen, esitetään tilannekuvaus ja tuodaan esille reunaehdot. Hyvä aloitus kaappaa yleisön kertomukseen. Kertomuksen keskikohtaan rakennetaan yleensä draamallinen jännitys ja yritetään pitää sitä kertomuksen kuluessa yllä. Kertomuksen lopussa tarjotaan yleisölle kaiken ratkaiseva loppuhuipentuma. Kertomuksen yleiset vaiheet voidaan kuvata visuaalisena käyränä ns. story map:ssa.

Ennen käsikirjoituksen laatimista on syytä pohtia tarkemmin kertomuksen yleinen rakenne. Mikä on kertomuksen ydin, mihin sillä pyritään? Kertomuksella tulee olla selkeä kärki. Kertomuksen runsailla visuaalisilla vihjeillä ja merkeillä voi tarjota katselijalle persoonallisia tarttumapisteitä. Kertomus kannattaa silti pitää selkeänä ja yksinkertaisena, on vältettävä turhia koukeroita ja sivupolkuja. On vain kerrottava tarina. On kuitenkin pidettävä koko ajan yleisön kiinnostus yllä, eikä väsytettävä kuulijoitaan. Informaatiota on tarjottava suunnitellusti. Yleisön voi myös tappaa infoähkyyn. Kertomuksen loppuhuipentumaa ei voi tuoda tyhjästä, yleisö on valmisteltava loppuhuipentumaan.

Käsikirjoitus on kirjoitettava puhuttavalla ja kuunneltavalla kielellä – ei luettavana oikeinkirjoituksena. Puheen rytmitys ja tauotukset on mietittävä jo käsikirjoitusvaiheessa. Samoin on pohdittava alustavasti kuvitusta. Kertomuksessa on turha sanoa toistamiseen sitä mitä kuvat esittävät. Kertomukseen sopivaa taustamusiikkiakin on syytä myös miettiä. Yhtenäisestä tyylistä kannattaa pitää kiinni.

Kuvakäsikirjoitus (Storyboard) on visuaalisen kertomuksen suunnitelma. Siitä selviää kertomuksen ajallinen kulku, mitä tapahtuu ja missä järjestyksessä. Toisaalta siitä selviää myös kuvan ja äänen välinen vuorovaikutus. Lisäksi selviävät siirtymät, animaatiot, ruutukuvat yms.

Varsinaisessa tuotantovaiheessa on tärkeimpänä muistettavana asiana tekijänoikeuksien kokonaisvaltainen kunnioittaminen. Kaikilla ammattimaisesti otetuilla kuvilla on copyright, onpa ne sitten paperilla tai internetissä. Samoin on erilaisilla kartoilla, postereilla, kalentereilla yms. materiaaleilla. Musiikki ja erilaiset äänet kuuluvat myös tekijänoikeuksien piiriin. Ilman tekijöiden lupaa ei copyright -aineistoa saa käyttää.

Kertomus on kätevintä kuvittaa itse otetuilla kuvilla. Tällöin on tosin varmistettava lupa kuvauskohteen käyttöön. Kuvaustilanteeseen on valmistauduttava huolella. Tutustu kameraasi, kuvauspaikkaasi ja kuvaustilanteeseen. Varaa tarvittavat välineet. Järjestä kohteelle hyvä valaistus ja tarkista valaistusolosuhteet. Tarkista kohteen tausta, yksinkertainen tausta ei riitele kohteen kanssa. Huolehdi, että kuvat vastaavat kysymyksiin: kuka, mikä, milloin, missä, miksi. Ota teräviä kuvia. Ota mielenkiintoisia ja hyvin sommiteltuja kuvia. Ota hyviä tilannekuvia.